Maalla neljä astetta lämmintä
ja rakastan sitä.
Viltin alla oleskella kylmässä ilmassa pihalla
ja soittaa musiikkeja täysillä välittämättä naapureista,
koska jos totta puhutaan
juhanist mitään kuulunut
enää edes meidän pihan omenapuulle asti.
mut tähdet näkyy täällä
ja niitä kelpaa ihan katellakin,
jos varpaat kestää kylmän.
tykkään myös rauhasta ja äänettömyydestä,
täällä ei kuulu mitään, kun jokikin on
melkein kadonnut
se ei enää pauhaa.
ja kun tulee liian hiljasta kuuntelen
jotain nokkelaa muusikkoa.
luonto pilailee mun kustannuksella, hih.
eilen haravoin koko pihan,
siit on tuloksena rakot käsissä.
aamulla kun heräsin, oli uus lehtipeitto maassa.
no jos tulee kylmä tai tylsä niin haravoin uudelleen,
se oli ihan hauskaa.
illalla istuttiin ritvan ja arton kans,
pelattiin korttia ja katsottiin telkkua
ja hetken pääst huomasin, olin kahden kännisen vanhempani
kanssa istumas iltaa.
Hassu juttu, mut ei tarpeeks hassu et olisin
lähteny yhtään myöhemmin pesulle ja nukkumaan.
Tänään ei tarjoilla äitille eikä isälle.
Oon taantunut näiden kolmen päivän aikana,
en mene kovin kauas yksin pimeällä.
Näkee metrin eteensä, puolentoist päässä saattaa
olla vaikka karhu.
Joten: äiti, tuu mun kans pissalle.
Nyt oon viikon uudelleen viis vuotias.
Samalla oon myöhässä teini-ikänen,
tunnin kävelylenkki äitin ja isän kanssa oli
iha liikaa
meni hermot ja oli pakko laittaa vitosvaihde päälle.
Onneks täällä on tilaa. Pääsee pakoon vaikka vintille
tai kaivonkannelle.
Tai jos tulee liian paha paikka niin nopeasti
poljen mun pyörän
vaikka asemalle asti.
Sinne vanhalle, josta ei mene enää junia,
mutta jolla on kiska ja pari onnettomuutta rekisterissä.
Sunnuntaina takas kotiin.
Kommentit